Biologiset vaarat
Graafisella alalla biologisten tekijöiden merkittävimmät altistuslähteet ovat painokoneiden kostutusvedet sekä pisartavat ilmankostuttimet. Mikrobien pilaamalle kostutusvedelle altistuminen voi aiheuttaa ilmankostuttajakuumeen, jonka aiheuttaja voi olla alkueläin, homesieni tai bakteeri.
Pisaroivien kostuttimien vesi voi myös tiivistyä rakenteisiin homehduttaen niitä sekä lisätä näin välillisesti mikrobialtistusta.
Ennaltaehkäise haitat – pidä kostutusvesijärjestelmät kunnossa:
- Tutustu käyttöohjeisiin, huolla ja puhdista ohjeiden mukaan.
- Seuraa kostutusveden laatua sekä lisäaineiden käyttöä ja lisäystarvetta
- Puhdista ja pehmennä käyttövesi tarvittaessa ennen järjestelmään pääsyä.
- Pese pisartavien ilmankostuttimien säiliöt ja muut osat säännöllisesti, vaihda suodattimet sekä mahdolliset kostutusmatot ja UV-lamput huolto-ohjelman mukaisesti.
- Ilmankostuttimessa ei saa seisottaa vettä eikä tälläistä vettä saa käyttää kostutukseen – mikrobikontaminaation vaara! Selvitä epäiltäessä asia tarkemmilla kostutusvedestä tehtävillä mikrobianalyyseillä.
- Jos mikrobikasvusto pääsee kostutusvesiin, on se vaikea hävittää järjestelmästä.
- Tarkkaile kosteuden kertymistä rakenteisiin, ilmoita havainnoista ja selvitä tilanne ajoissa!
Biologisia haittatekijöitä voivat olla muun muassa bakteerit, virukset, sienet, homeet, punkit, loiset, levät ja alkueläimet. Mukaan voidaan lukea myös orgaaniset pölyt, kuten siitepöly ja hilsepöly.
Elimistöön ne voivat kulkeutua hengitysteitse tai ihossa olevien haavojen tai naarmujen kautta. Ne voivat aiheuttaa monenlaisia terveydellisiä haittoja, kuten haavatulehduksia, keuhkotulehduksen, ärsytysoireita, kuumeilua, väsymystä ja hengitysallergioita.
Ennakoimalla parempaa sisäilmaa – nappaa tästä hyvä käytäntö sisäilma-asioiden hoitoon. Hoidetaan asiat kuntoon ennen ongelmien syntyä ja toisaalta valmiit toimintamallit nopeuttaa asioiden käsittelyä, jos huolenaiheita esiintyy:
Työntekijän altistuminen biologisille tekijöille voi johtaa jopa ammattitautiin
Työnantajan tulee selvittää ja arvioida työssä esiintyvät biologiset vaarat. Työnantajan on myös pidettävä luetteloa työntekijöistä, jotka altistuvat vakavan vaaran tai vakavan sairauden aiheuttaville biologisille tekijöille. Velvollisuus koskee vaaraluokkaan 3 ja 4 luokiteltuja biologisia tekijöitä. Esimerkiksi koronavirus kuuluu luokkaan 3. Työterveyshuollon asiantuntemusta tulee hyödyntää tunnistamisessa ja terveydellisen merkityksen arvioinnissa.
Biologisille altistustekijöille ei ole annettu raja- tai ohjearvoja.
Biologiselle tekijälle altistuminen työssä ja sairastuminen voidaan tiettyjen ehtojen täyttyessä luokitella ammattitaudiksi. Esimerkiksi vuonna 2021 noin 700 koronaviruksen aiheuttamaa tautia todettiin ammattitaudiksi.