Paloturvallisuus ja onnettomuuksiin varautuminen
Rakennuksen omistajan ja haltijan, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittajan ja muun yhteisön on laadittava pelastussuunnitelma omatoimisesta varautumisesta vaaratilanteisiin ja pelastustoimintaan. Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla, ja sen tulee sisältää osio, jossa käydään läpi mm. toimintaohjeet palotilanteessa.
Työnantajan tulee nimetä yksi tai useampi henkilö huolehtimaan palontorjuntaan ja työntekijöiden evakuointiin liittyvistä yhteydenpito- ja muista käytännön tehtävistä työpaikalla.
Erilaisten palavien aineiden, kuten paperin, pölyn ja syttyvien kemikaalien, käsittely työpaikoilla muodostaa merkittävän palovaaran.
Rakennusten paloluokista, turvalaitteista, poistumismahdollisuuksista sekä osastoinnista huolehtimisen lisäksi on tärkeää varmistaa
- tulipalosta hälyttäminen
- alkusammutuskalusto
- selkeät ohjeet ja koulutus henkilöstölle
- pelastusviranomaisen tarkastukset ja sisäiset tarkastukset
- palavien nesteiden ja kaasupullojen sijoitus ja määrät
- kalusteiden ja sisusteiden paloturvallisuus
- yleinen siisteys ja järjestys sekä toimiva jätehuolto
- palo-ovien suljettuna pitäminen.
Poistumistiet, hälytysjärjestelmä ja sammutuskalusto
Työhuoneistossa tulee olla poistumisteitä tai ulkokäytäviä, jotka on varustettava hätävalaistuksella ja pidettävä esteettöminä. Poistumisteiden kulkureiteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa, eikä niillä saa olla liuku- tai pyöröovia. Pelastusteillä tarkoitetaan hälytysajoneuvoille varattua ajotietä tai yhteyttä lähelle rakennusta ja sammutusveden ottopaikkoja. Pelastustiet on merkittävä ja pidettävä esteettöminä.
Hälytysjärjestelmä voi olla automaattinen paloilmoitinjärjestelmä tai palovaroitin. Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä ilmaisee ja paikallistaa alkavan tulipalon ja antaa hälytyksen ja ilmoituksen hätäkeskukseen. Palovaroitin antaa ilmoituksen alkavasta palosta siinä tilassa, johon se on sijoitettu.
Työhuoneiston välittömässä läheisyydessä tulee olla tarpeellisia palosammutusvälineitä ja vettä. Alkusammutuskalusto on valittava kohteessa olevien palavien nesteiden ja muun palavan materiaalin (esim. sähkölaitteet) ominaisuuksien mukaan.
Alkusammutusvälineillä tarkoitetaan yhden henkilön käyttöön soveltuvia sammutusvälineitä, jotka soveltuvat pienehköjen palojen sammuttamiseen. Näitä ovat mm. jauhe-, neste-, hiilidioksidi- ja vaahtosammutin sekä sammutuspeite.
Pelkkä välineistö ei riitä – niitä tulee osata ja uskaltaa myös käyttää! Säännölliset alkusammutuskoulutukset ovat tärkeä osa turvallisuutta!
Automaattisen sammutuslaitteiston tarkoituksena on sammuttaa tai rajoittaa suojatussa tilassa alkanut palo sekä antaa kohteessa hälytys ja ilmoitus hätäkeskukseen. Savunpoistotekniikalla voidaan edistää savun ja kaasujen poistamista sekä alentaa kohteen lämpötilaa ja auttaa näin sammutus- ja pelastustyötä.
Lopullinen turvallisuussuunnitelman sisältö ja painopistealueet määräytyvät yrityksen/laitoksen omien erityispiirteiden mukaan. Tavoitteena on kokonaisvaltainen turvallisuussuunnitelma ja osaava henkilöstö.
Ensiapuvalmius
Työpaikan vaarojen arviointi ja työpaikkaselvitys muodostavat perustan ensiapuvalmiuden suunnittelulle, johon työterveyshuolto osallistuu asiantuntijana.
Työpaikalla tulee olla työpaikan olosuhteisiin nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä ja asianmukainen ensiapuvarustus sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteita varten. Työnantaja huolehtii, että henkilökunta saa riittävän perehdytyksen ensiapujärjestelyistä ja ohjeet avun hälyttämiseen.
Työpaikalla tulee myös olla ensiavun antamiseen soveltuva tila ja nimetä ensiapu-, palontorjunta- ja pelastustoimenpiteiden täytäntöön panemiseksi yksi tai useampi työntekijä, jos se on tarpeen työntekijöiden lukumäärän, työn luonteen tai muiden työolosuhteiden vuoksi.
Osataanko toimia onnettomuustilanteissa?
Työpaikalle oli hankittu ns. hätäensiapulaatikko jokaiselle osastolle mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle. Harjoituksissa huomattiin, ettei kukaan osannut käyttää hengityssuojaimia tai kemikaalivahinkojen siivoamiseen tarkoitettuja välineitä oikein. Hätäsuihkuista tuli ruosteista ja pelkästään kylmää vettä. Silmähuuhdepullot olivat vanhentuneet eikä niitäkään osattu käyttää oikein. Pelastushenkilöstön (ambulanssi, palokunta ja poliisi) ohjaus oli puutteellista – ainoastaan ambulanssi opastettiin paikalle. Perehdytys ja opastus ensiapuvälineisiin ja onnettomuustilanteissa toimimiseen oli jäänyt tekemättä. Myöskään ensiapuvälineiden toimivuutta ei systemaattisesti tarkastettu.
Ensiapukoulutusta voi antaa terveydenhuollon ammattihenkilö (lääkäri, terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja), jolla on ensiapukouluttajan lisäpätevyys. Työnantaja voi sisällyttää työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisten ensiapukoulutusten kustannukset työterveyshuollon korvaushakemukseen.
Ensiavun järjestämiseen kuuluu myös kriisiapu äkillisten, järkyttävistä tapahtumista tai onnettomuuksista johtuvien psyykkisten reaktioiden ja seurausten käsittelemiseksi.