Siirry sisältöön
Etusivu
Haku Haku

Paperirullat siirretään useimmissa painoissa nykyisin jo automaattisesti, mutta paperipakkoja painajat nostavat ja siirtävät edelleen käsin.

Myös alistusasemilla liitteiden alistaminen tehdään usein käsin. Työ sisältää samanaikaisesti tehtävän nosto- ja kiertoliikkeen, mikä rasittaa tuki- ja liikuntaelimiä. Liitteet nostetaan alistusasemille yleensä säädettäviltä lavoilta, jolloin nostokorkeus jää pieneksi, mutta kiertoliike on edelleen jäljellä.

Myös sitomossa ja postituksessa nippuja joudutaan nostamaan ja siirtämään paljon käsin, sillä robottien käyttö lehtinippujen siirrossa on hankalaa nippujen vaihtelevan koon vuoksi.  

Nostokorkeudella on huomattava vaikutus nostotyön rasittavuuteen:

  • Etukumara asento, esimerkiksi nostettaessa taakkaa lattialta tai lattialle, rasittaa erityisesti selkää.
  • Hartiatason yläpuolelle tapahtuvat nostot rasittavat puolestaan niska-hartiaseutua ja yläraajoja.

Raskaiden taakkojen käsittely kuormittaa koko kehoa. Vääränlaiset nosto- ja siirtotekniikat, apuvälineiden käyttämättömyys tai niiden puutteet lisäävät työn kuormittavuutta ja tapaturmariskiä sekä altistavat ylikuormittumiselle (erityisesti selkä, polvet ja olkapäät).

Varsinaisia taakkarajoja ei Suomessa ole määritelty, koska nostotyön kuormittavuuteen vaikuttavat lukuisat eri tekijät, kuten 

  • taakan paino, koko ja sijainti
  • noston toistuvuus
  • taakan muoto, käsiteltävyys ja vakaus 
  • nostopaikka ja muu työympäristö. 

Myös työntekijän yksilölliset ominaisuudet, kuten sukupuoli, ikä, lihasvoima, pituus ja paino sekä kokemus ja nostotekniikka vaikuttavat nostotyön kuormittavuuteen. Työn ja työympäristön mitoituksessa onkin otettava huomioon myös työntekijöiden erilaiset ominaisuudet. 

Lattialta ja hartiatason yläpuolelta tapahtuvia nostoja tulisikin välttää. Nostokorkeuteen voidaan vaikuttaa nostopöytien ja nostolavojen avulla. Raskaita taakkoja käsiteltäessä apuvälineinä tulisi käyttää esimerkiksi kärryjä, rullaratoja, pyöräpöytiä tai pinoamisvaunuja.

Hyvällä työn suunnittelulla sekä mekaanisilla apuvälineillä ja teknisillä ratkaisuilla saadaan kuormittavimpia työvaiheita jopa poistetuksi kokonaan.

Nostoympäristön ts. työtilan tulisi olla riittävän tilava, jotta nostaminen oikeassa asennossa olisi mahdollista. Nostoturvallisuuteen vaikuttavat positiivisesti myös työtilan siisteys, hyvä valaistus sekä tasainen ja liukastumista ehkäisevä lattiapinta. 

Taakkojen nostamista ja siirtämistä tulisi aina arvioida kokonaisvaltaisesti. Työpaikoilla tulisi opastaa oikeisiin nostotekniikoihin säännöllisesti. Hyvä nostotaito on osa ammattitaitoa, ja sitä tulisi säännöllisesti harjoitella. Hyvä kunto ja lihasvoima vähentävät myös nostotyöstä aiheutuvia riskejä. 

Nostojen ergonomia -videot

Osa 1: Käsin tehtävä nostaminen terveelliseksi ja turvalliseksi
Osa 2: Käsin tehtävien nostojen ergonomia kuntoon

Seuraavaksi