Keskeisiä säädöksiä työturvallisuudesta

Työehtosopimuksilla on merkittävä rooli suomalaisessa työsuhteen ehtojen määräytymisjärjestelmässä. Graafisen alan työehtosopimus on yleissitova, eli sitä täytyy noudattaa kaikissa graafisen alan yrityksissä Suomessa. Graafiseen alaan kuuluu kirjojen, lehtien ja muiden painotuotteiden valmistus ja kustantaminen.

Media- ja painoalan työehtosopimus löytyy mm. Teollisuusliiton sivuilta.(siirryt toiseen palveluun) Työehtosopimuksessa työsuojeluasioita käsitellään erillisessä työsuojelusopimuksessa tarkemmin.

Työsopimuslaki ja valtakunnallinen työehtosopimus tulee pitää työntekijöiden vapaasti saatavilla.

Työturvallisuuslaki (738/2002) on työsuojelun peruslaki. Se määrittelee työnantajan ja työntekijöiden velvollisuudet työsuojelun toteuttamiseksi sekä työsuojelun yhteistoiminnan perusteet. Työnantajan tulee tunnistaa ja arvioida työhön liittyvät ja työstä aiheutuvat vaarat, hallita työpaikan työturvallisuutta ja jatkuvasti parantaa työolosuhteita. Työnantajan on opastettava työntekijöitä riittävästi työhön, työtehtäviin ja työoloihin sekä varmistettava, että työntekijä on ymmärtänyt opastuksen.

Työturvallisuuslaissa säädetään myös työpaikan rakenteellisesta turvallisuudesta, kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden hallinnasta sekä koneiden ja työvälineiden turvallisuudesta. Laissa on säännökset myös koneiden ja laitteiden valmistajille, maahantuojille, asentajille sekä koneiden käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksen suorittajille.

Työnantajalla on oltava työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistävä ja työkykyä ylläpitävä työsuojelun toimintaohjelma.

Keskeinen työsuojelun yhteistoimintaa koskeva säädös on laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006). Työsuojeluyhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta sekä mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Laki takaa työsuojeluvaltuutetuille mm. minimiajan tehtävän hoitamiseen ja koulutuksen sekä määrittelee yhteistoiminnan osapuolet, velvollisuudet ja oikeudet sekä yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat. Työsuojelutoiminta ja siihen liittyvä yhteistyö muotoutuvat työpaikan koon, työn sisällön ja työolojen mukaan.

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin.

Lainsäädäntö luo kuitenkin vain perustan ja vähimmäistason työnantajan ja työntekijöiden väliseen työsuojelun yhteistoimintaan. Parhaimmillaan yhteistyö toimii, kun osapuolilla on aito halu yhdessä kehittää työsuojelua ja samalla yhteistoiminnan sisältöä ja tehokkuutta.

Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) säädetään mm. työnantajan velvollisuudesta järjestää ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, mitä työterveyshuollon tulee sisältää ja miten sitä toteutetaan. Lain tarkoituksena on, että työnantaja ja työntekijät yhteistyössä työterveyshuollon ammattilaisten kanssa edistävät työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ennaltaehkäisyä, työympäristön terveellisyyttä sekä työntekijöiden työkykyä ja työyhteisön toimintaa. Keskeisinä toimintaa ohjaavina dokumentteina ovat työterveyshuoltosopimus, työpaikkaselvitys sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma.

Työaikalaissa on keskeiset työaikaa koskevat säännökset. Myös työ- ja virkaehtosopimuksissa on määräyksiä työajasta. Työaikalain tarkoituksena työntekijän suojelu, ja siinä määritellään säännöllisen työajan päivittäinen ja viikoittainen enimmäistyöaika sekä ylityö, työvuorojen väliset lepoajat ja työaikakirjanpitovelvoite. Työaikaa järjestettäessä voidaan sopia liukuvasta työajasta tai työajan tasoittumisesta tietyllä aikajaksolla, kunhan järjestelyissä noudatetaan työaikalakia ja alalla sovellettavaa työehtosopimusta. Työaikakirjanpito ja siihen liittyvä mahdollinen työnantajan ja työntekijöiden välinen sopimus on vaadittaessa näytettävä työsuojelutarkastajalle sekä luottamus- tai työsuojeluvaltuutetulle.

Vuosilomasta, opintovapaasta ja vuorotteluvapaasta säädetään kustakin omassa laissaan.

Työsopimuslaissa (55/2001) on säännökset työnantajan ja työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista työsuhteessa. Säännökset koskevat esimerkiksi syrjintäkieltoa, perhevapaita, lomauttamista ja työsopimuksen irtisanomista tai purkamista.

Työsuojeluviranomaiset valvovat myös yhdenvertaisuuslain (1325/2014) sekä yksityisyyden suojasta annetun lain (759/2004) noudattamista.

Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittaa työnantajia arvioimaan ja edistämään yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986, muutokset 1329/2014) eli ns. tasa-arvolaki velvoittaa työnantajia edistämään tasa-arvoa työelämässä ja ennaltaehkäisemään sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Laki määrittelee myös seksuaalisen häirinnän syrjinnäksi, jos työnantaja ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin häirinnän lopettamiseksi. Laki edellyttää tasa-arvosuunnitelman laatimista, jos työantajalla on säännöllisessä palveluksessaan vähintään 30 työntekijää.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa (459/2015) on säädetty työntekijän oikeudesta saada korvausta työtapaturmasta. Lain mukaan työnantajan on vakuutettava työsuhteessa olevat työntekijät työtapaturman ja ammattitaudin varalta. Vakuutus korvaa vahinkotapahtumina nimensä mukaisesti työtapaturmat ja ammattitaudit. Laki takaa vahingoittuneelle muun muassa korvaukset sairaanhoidosta, ansionmenetyksestä ja pysyvästä haitasta. Se korvaa myös kuntoutuksen, joka mahdollistaa paluun työelämään. Kuolemantapauksessa perhe-eläke tuo toimeentulon omaisille.

Työvälineiden ja työympäristön turvallisuudesta säädetään erikseen. Teknisten laitteiden valmistajalta tai tämän edustajalta edellytetään vaatimustenmukaisuuden noudattamista (koneasetus). Tavoitteena on, että markkinoilla liikkuu vain turvalliseksi todennettuja koneita. Käyttöasetuksessa säädetään koneiden, välineiden ja muiden teknisten laitteiden sekä niiden yhdistelmien käytöstä ja tarkastamisesta.

Kemikaalilainsäädännön tavoite on suojella ihmisten ja ympäristön hyvinvointia huomioiden yritysten toimintaedellytykset. Suomessa on voimassa sekä EU:n että kansallinen kemikaalilainsäädäntö. 

REACH-asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista koskee lähes kaikkia kemikaaleja. Asetuksella säädetään muun muassa aineiden rekisteröintiin ja lupamenettelyyn sekä tiedottamiseen liittyviä velvoitteita. REACH-asetuksella on myös kielletty tai rajoitettu monien kemikaalien käyttöä, valmistusta ja markkinoille saattamista.

CLP-asetus sisältää velvoittavia säännöksiä kemikaalien luokituksesta sekä vaarallisten kemikaalien merkinnöistä, pakkaamisesta ja ilmoittamisesta Euroopan kemikaaliviraston tietokantaan.

ATEX-työolosuhdesäädökset koskevat kaikkia niitä työnantajia, joiden työntekijät voivat joutua alttiiksi syttyvistä nesteistä, kaasuista tai pölyistä aiheutuvalle räjähdysvaaralle.

Työsuojeluun liittyvää erityislainsäädäntöä on kemikaalien lisäksi annettu sähköturvallisuudesta, säteilyturvallisuudesta, paineastioista ja hisseistä. Erityisviranomaiset Säteilyturvakeskus (STUK) ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvovat näiden säädösten noudattamista.

Pelastuslain (379/2011) ja lain pelastuslain muuttamisesta (1353/2018) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia Tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Rikoslaissa (39/1889) on erityinen luku työrikoksista. Rangaistavia rikoksia voivat olla

• työturvallisuusrikos
  • työaikasuojelurikos
  • työsyrjintä
  • kiskonnan tapainen työsyrjintä
  • työntekijöiden edustajan oikeuksien loukkaaminen
  • työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaaminen
  • työnvälitysrikos
  • luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttö.

Rangaistukseen voidaan tuomita työnantaja, tämän edustaja tai oikeushenkilö. Rangaistuksena voi olla sakkoa tai jopa vankeutta. Ankarimmassa tapauksessa tuomio voi olla kaksi vuotta vankeutta. Vahingonkorvauksia voidaan tuomita vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella.

Tilaajavastuulain (1233/2006) mukaan alihankintaa ja vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee selvittää, että sen sopimuskumppanit täyttävät lakisääteiset velvoitteensa. Tiedot eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Tilaajavastuulaki koskee työsuhteita ja urakoita, jotka kestävät yli 10 päivää ja ylittävät arvoltaan 9 000 euroa. Tilaajavastuulain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Tilaajan on ennen vuokratyö- tai alihankintasopimuksen solmimista hankittava laissa luetellut selvitykset sopimuskumppaneistaan.

Lisätietoa